Tänään kerron meidän kuulumisia ja paljastan minun nykyisen lookin, hui. Minulla on jokin stressivaihe menossa ja jatkuvasti tosi stressaantunut olo, vaikkei varsinaista syytä olekaan. Tulee viikonloppu taas kyllä niin tarpeeseen. Viime neuvolassa Jaajo oli kasvanut todella huonosti, mikä painaa mieltä koska en saa häntä mitenkään enempää syömään rinnasta ilman että sitten puklaa ylimääräisiä ulos tai puree. Ollaan kiinteitä aloiteltu tässä viime aikoina sekä sormiruokailemalla että soseilla, eikä Jaajo meinaa osata vielä kumpaakaan. Niin eri tavalla ne lapset kehittyy, Minea jo istui ja söi itse tässä iässä, Jaajolla ei puhettakaan että edes sose menisi kunnolla masuun asti vaikka into hänellä olisi kova kyllä syödä.
Jaajo kuitenkin nukkuu jälleen yönsä pääasiassa hyvin, on iloinen ja tyytyväinen, oppii kokoajan uutta niin ei hän kyllä millään lailla nälässä voi olla, kyllähän sen lapsesta huomaisi ja siinä tapauksessa tissi maistuisi.
Joulua varten meillä on onneksi kaikki kunnossa paitsi toki ruokaa ei olla vielä tehty. Sen suhteen voi siis olla rauhallisin mielin. Ensi viikolla onkin jo Alinan joulujuhla ja pian alkaa joululoma, ihanaa!
Asiasta toiseen, päätin jo tuossa jokunen aika sitten että hiuksille on jotain tehtävä. Mietin avaanko takut ja elän huonokuntoisten hiuksien kanssa mitä ei voi edes värjätä enää, vai aloitanko puhtaalta pöydältä. Valitsin jälkimmäisen. Nyt ollaan sitten Jaajon kanssa aika samalla hiustyylillä liikenteessä, äiti vähän värikkäämpänä vain.
Varmaan saattaa kerätä katseita tämä kuontalo, mutta siihen olen jo aika tottunut. Menee itsellä hetki että sisäistää tämän peilikuvan, olen meinaan säikähtänyt tänään ties kuinka monta kertaa kun kävellyt peilin ohi tai nähnyt itsensä puhelimen näytöstä. Lapset vain ihastelleet ja silitelleet hiuksia kun ovat niin pehmeät kuulemma, Jaajokin nauraa höhötti.
Mutta huomisiin taas!
- Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti