Minullahan on taustalla vakavaa anoreksiaa, bulimian oireilua ja jos jonkinnäköistä vaikeutta syömisen suhteen. Painoni on vaihdellut 95-34 kilon välillä useampaan kertaan. Aineenvaihduntani on ollut ja liekkö on edelleen hieman sekaisin, koska elän aika pienillä kaloreilla siihen nähden miltä ehkä ulospäin näytän. Ei sillä, että tarkoituksella tekisin niin tällähetkellä vaa oikeasti aika on todella kortilla ja sitä vain syö nopeasti mitä kerkeää, yleensä kaksi tai kolme kertaa päivässä. Tällä hetkellä olen taas painon suhteen siellä yläpäässä, eikä se siitä näillä syömisillä ole laskenut grammaakaan, siksi jotain on tehtävä.
Tällä hetkellä minun ruokavalioon kuuluu oikeastaan aika perus kasvispainotteista kotiruokaa ilman perunaa, riisiä tai pastaa.
Eli usein lihapullia/kastiketta/kalaa/kanaa ja erilaisia kasviksia sekä vihanneksia laidasta laitaan. Usein annokseen lisään nykyään myös raejuustoa. Pastasta ja riisistä en tykkää, perunaa syön silloin tällöin jos on juurikin kastiketta tai muuta sellaista, muuten on liian kuivaa minun makuun. Munakkaita syön satunnaisesti ja usein saatan leivän päälle laittaa keitetyn tai paistetun kananmunan. Kermaa ja juustoa käytän ruoanlaitossa ja öljyä kuluu myös reilusti. Annoskoko on minulla suuri, sen tiedostan. Kevyttuotteita meillä ei käytetä.
Aamu- tai Iltapalaksi syön usein ruisleipää millon milläkin lisukkeilla, joskus jos teen oikein ruokaisat leivät niin ne korvaavat sitten aterian. Kasviksia syön runsaasti, niistä saa niin hyvää makua ruokaan ja paljon pureskeltavaa. Leevi taas ei syö lähes mitään vihanneksia, enkä ymmärrä miten voi mautonta perunaa tai makaronia ja lihaa syödä pelkästään...
Pakko myöntää että hedelmiä en syö, vaikka meillä niitä on aina paljon kotona, lähinnä lapsia varten. Nyt kun on kirjoittanut ylös näitä tämän hetken eväitä niin aika yksipuolista kyllä on, eikä hirveästi vaihtelua ole. Herkutellut olen Jaajon syntymän jälkeen kyllä. Oikeastaan silloin ensimmäiset viikot elin vain makealla, eikä ruoka maistunut lainkaan. Nyt taas ollaan pikkuhiljaa käännytty toisinpäin ja herkkuja on kaapissa kyllä, mutta ei mieli tee kyllä yhtään, enkä taida olla pariin viikkoon mitään herkkua edes maistanut.
Liikunnasta on oikeastaan ihan turha puhua, sitä ei ole, eikä aikaa kyllä todellakaan. Hyötyliikuntaa toki tulee senkin edestä eikä paljon tule päivän aikana istuttua paikallaan. Täytyy nyt tähän väliin sanoa, että nyt olen kertonut omista ruokailu- ja liikuntatottumuksistani, en lasten. He syövät kyllä säännöllisesti viisi kertaa päivässä ja paljon monipuolisemmin, ei huolta siis.
Se, minkälaista elämäntaparemonttia olen kaavaillut, on ainakin syödä useampia, pieniä annoksia päivässä, samaan tahtiin kuin lapsetkin. Pääateriat koostuisivat samoista ruoista kuin tälläkin hetkellä, ainoastaan pienennän annoskokoa ja vähennän liian öljyn ja kerman käyttöä. Aamu- väli- ja iltapalana aion syödä monipuolisemmin ruisleipää, hedelmiä, marjoja, kasviksia, pähkinöitä ja vaikka puuroa. Liikunnan suhteen en oikein tiedä mitä tekisin. Kotitreenit olisivat hyviä ja tehokkaita, olen niillä saanut todella hyviä tuloksia ennenkin. Mutta missä ihmeen välissä? Lasten mentyä nukkumaan olen aina totaalisen puhki, hyvä etten nukahda pystyyn samalla sekunnilla. Päiväunia lapset eivät nuku samaan aikaan, eikä Jaajon tai Minean ollessa hereillä tule treenaamisesta mitään. Pitää yrittää joku ratkaisu keksiä... Jos jollakin on heittää neuvoja liikunnan sekä lapsi- ja vauva-arjen yhdistämisestä, otan niitä ilomielin vastaan! Tarkoitus olisi taas mahtua entisiin vaatteisiin ja saada hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisesti.
Huomenna on tulossa postausta istukkataulun tekemisestä, ole siis kuulolla. Loppukevennykseksi vielä muutama kuva meidän hymypojasta.
- Liisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti