tiistai 31. lokakuuta 2017

Milloin viimeksi minä...

Löysin yhdestä blogista tällaisen eräänlaisen haasteen mikä vaikutti mukavalta ja ajattelin toteuttaa sen ihan näin muuten vain.

Viimeksi minä...

Itkin juuri äsken liikutuksesta televisiota katsellessani. Mikäs muukaan sieltä tuli kuin toisenlaiset äidit. Vauvan syntymä on aina yhtä liikuttavaa!

Suutuin kun löin käteni todella kovaa vessan oveen, sillä se ei mennyt kiinni välissä olevan lelun takia. Hetken teki mieli repiä koko ovi saranoiltaan ja heittää kaikki lelut jonnekin evakkoon...

Ilahduin kun tytöt leikkivät niin hienosti sovussa keskenään, sekä siitä kun Leevi oli pedannut sängyt aamulla ja laittanut Minealle aamupalan vaikka hänellä oli hirmuinen kiire kouluun.

Harmistuin oikeastaan tälläkin hetkellä kun mietin Alinan huomista lähtöä isänsä luokse. Ei siihen kyllä ikinä totu ja tuntuu päivät todella pitkiltä. Myös Minea kaipaa Alinaa hänen poissaollessaan kovasti.

Luin eilen Minna Haatajan, Hyvä syntymä kirjaa erästä tehtävää varten. Suosittelen kyseistä kirjaa kaikille ketkä ovat kiinnostuneet tai etsivät tietoa luonnollisesta ja/tai aktiivisesta synnytyksestä.

Urheilin eilen illalla tyttöjen kanssa leikkimielisesti. Sain kunnian olla vuoronperään molempien hevonen ja konttailin polvet mustelmilla pitkin asuntoa ties kuinka kauan sekä treenailin vähän vatsalihaksia Minea painona. Sen tunsi kyllä tänään että jotain tuli eilen tehtyäkin ja harjoitukset tehosi siellä missä pitikin!

Inspiroiduin selaillessani Facebookissa retron sisustuksen ryhmää. Minulla on niin paljon ideoita ja toiveita tulevan asunnon sisustuksen suhteen. Meillä on Leevin kanssa hieman näkemyseroja sisustustyylin valinnassa mutta ehkä pääsemme yhteisymmärrykseen sitten kun uusi koti löytyy ja pääsemme tositoimiin.

Söin iltapäivällä paistettua punakaalia ja kananmunaa. Taas venähtänyt ruokailut, pitää vielä jotain haukata ennen nukkumaan menoa.

Herkuttelin perjantaina vähäsen halloweeniherkkuja, nam!

Kokeilin jotain uutta hedelmää viikonloppuna vieraillessamme Leevin kummitädillä, pomeloa. Olenkin nyt ostanut sitä myös kotiin ja se jää varmasti yhdeksi suosikki hedelmäkseni!

Tapasin päiväkodin henkilökuntaa hakiessani Alinan. Hoitajat ovat todella mukavia ja päivähoito siellä mielestäni laadukasta.

Päätin pudottaa painoa, mikä on ruokavalion osalta sujunut oikein hyvin, mutta joku silti kyllä mättää. Olen harkinnut ravitsemusterapeutilla käyntiä ja mahdollisesti kilpirauhasarvojen kartoittamista, koska tulosta ei synny vaikka tiedän että energiavajetta kyllä tulee. Onneksi maidontuotanto ei ole ainakaan vielä tästä häiriintynyt, siinä tapauksessa täytyy lisätä jälleen energiansaantia.

Häkellyin kun unohdin lapseni henkilötunnuksen sitä tiedusteltaessa. Jaa mitkä imetysaivot..?

Tällaista tänään, vaihteeksi ihan kiva tehdä vähän erilaista postausta. Jos jollain on ideoita tai muuten aiheita mistä haluaisi minun kirjoittavan, niin ottaisin mielelläni niitä vastaan!

- Liisa






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lasten kuulumisia sekä operaatio viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto

Heipähei jälleen. Nyt alkaa pikkuhiljaa sairastelut olla voitettu, vihdoinkin. Minea edelleen itkenyt öisin toista korvaansa, mutta lääkäril...