Tänään kuvailin vähän meidän syömisiä pitkin päivää sillä ajatuksella että voisin niitä tänne julkaista kuulumisien lomassa.
Aamu meillä alkoi tuttuun tapaan jo aikaisin. Alina syö aamupalan, lounaan sekä välipalan päiväkodissa joten ne ateriat me ruokaillaan Minean kanssa kaksin, toki Jaajo seurana. Aamupalalla paistoin meille kananmunat ja niiden seuraksi oli jälkiuunileipää ja banaania. Juomia en erikseen mainitse mutta pääasiassa juodaan ihan hanavettä tai hiilihapotettua vettä.
Aamupalan jälkeen leikittiin ja luettiin kirjoja ja koitin samalla pitää Jaajon tyytyväisenä.
Hän on nyt pari päivää ollut tyytymätön, taitaa johtua jostain minun syömästäni ruoasta. Olen useana päivänä syönyt leivän päällä raakaa sipulia, joten veikkaan sitä paukuttelun aiheuttajaksi.
Saatuani Jaajon ulos nukkumaan, aloin valmistaa meille lounasta. Usein meillä on jääkaapissa lounaaksi jo valmiina edellisen päivän päivälliseltä jäänyttä ruokaa, mutta tänään ei ollut mitään jäljellä.
Näistä aineksista tein meille siis uunijuureksia, kanakastiketta sekä keitettyjä perunoita ja porkkanoita. Kelta- ja raitajuurikkaat olivat hyvää vaihtelua punajuurelle ja ne on niin kauniin värisiä! Kanakastikeeseen lisäsin vielä paketin pekonia kaapin perältä pyörimästä, mutta se ei päätynyt kuvaan mukaan. Oli aika työlästä pilkkoa ja kuoria kaikki kun Minea tietysti halusi osallistua ja roikkui tiskialtaan reunalla, eikä mennyt aikaakaan kun Jaajokin heräsi. No lopulta saatiin ruoka tulille ja oli muuten älyttömän hyvää.
Ruoan jälkeen Minea kävikin päiväunille, tai itseasiassa hän simahti jo pöytään josta kannoin sänkyyn jatkamaan unia. Jaajon kanssa hetki vielä höpöteltiin. Meillä muuten naureskellaan jo ääneen äidin jutuille, ihana!
Pian Leevi pääsikin koulusta kotiin. Hänellä on nyt ollut melko lyhyitä päiviä, mikä on tosi kiva juttu, jää vähän enemmän aikaa viettää koko perheen kesken. Oikeastaan heti lähdin ajelemaan päiväkotia kohti Alinaa hakemaan. Palattuamme kotiin olikin Minean välipalan vuoro. Alina tosiaan syö välipalan päiväkodissa, mutta usein jos Minea herää vasta Alinan palattua haluaa Alina syödä vielä hänen kanssaan yhdessä jotakin pientä.
Tänään valikoitui Minealle hedelmiä ja riisikakkua päälisineen ja Alina naposteli samalla toisen puolikkaan kiiwistä. Leevin viihdyttäessä lapsia ja tutustuessaan ostamaansa bassoon tyttöjen kanssa, minä laitoin kotia kuntoon päivän kaaoksen jäljiltä. Jaajo vaihteeksi puklasi vaatteet yltäpäältä märäksi, hän muuten rakastaa vaatteiden ja vaipan vaihtoa, nakkena on parasta olla ilmeisesti. Jaajo on kyllä kunnon michelin ukko!
Päivälliseksi syötiin samaa kuin lounaallakin, jonka jälkeen lähdettiin kaupoilla käymään. Siinä ilta kuluikin ihan tavallisia kotihommia tehdessä. Minean kanssa nyt viikon verran aktiivisesti opeteltu potalla käymään ja hän osaa jo isomman hädän yllättäessä pyytää potalle ja hienosti tekee tarpeensa sinne. Pissaa on vaikea ollut saada pottaan osumaan ja pohdinkin tässä että pitää jostain saada joko vuokrattua tai ostaa omaksi höyrypesuri, on meinaan sohva saanut vähän osumaa useammankin kerran...
Iltapalaksi oli hedelmää, mustikoita, leipää ja päälisiä. Juomaksi tytöt halusivat kaurakaakaota joten sitä aina välillä on tarjolla. Iltapalan jälkeen hammaspesut ja muut iltatoimet, jonka jälkeen lapset laitettiinkin nukkumaan. Itse sitä aina kiireessä unohtaa syödä, eikä todellakaan tule syötyä yhtä usein kuin lapset, siinä pitäisi tsempata.
Huomenna alkaakin jo viikonloppu, nopeasti taas mennyt tämäkin viikko. Luvassa siivousta ja kuvien ottamista asuntopostausta varten. Nyt vielä itsekin jotain iltapalaa syömään ja nukkumaan, huomenna taas aikainen herätys.
- Liisa
Blogia kirjoittaa boheemin ajatusmaailman omaava, 24-vuotias avopuoliso ja kolmen lapsen äiti. Kiintymysvanhemmuuden puolestapuhuja, rauhaa ja rakkautta rakastava introvertti, jolle oma perhe on kaikki kaikessa. Täällä kerron meidän perheen arjesta omaa maailmankatsomustani sivuten.
torstai 5. lokakuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lasten kuulumisia sekä operaatio viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto
Heipähei jälleen. Nyt alkaa pikkuhiljaa sairastelut olla voitettu, vihdoinkin. Minea edelleen itkenyt öisin toista korvaansa, mutta lääkäril...

-
Kuten aikaisemmin olen maininnut, niin Minean kanssa ei ennen yhtä ikävuotta vaunuja tullut käytettyä kuin maksimissaan viisi kertaa ja se p...
-
Suurimmalla osalla on jo varmasti isänpäivä askartelut ja kortit tehtynä, mutta jos kaipaat viimehetken suhteellisen helppoa korttiaskartelu...
-
Varoituksen sanana alkuun, postaus sisältää aitoa kuvamateriaalia istukasta ja verestä, jos olet herkkä moisille asioille, älä lue eteenpäin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti